torstai 4. maaliskuuta 2010

tick tock on the clock

Päivitystä taas. Mä tuun kotiin tasan 4 kuukauden päästä. Joka on sama ku 122 päivää. Se ei oo yhtää mitään! Pian nähdään siis.

Otsikon pistin siks et ensinnäki aivan loistava biisi joka soi kokoaja päässä (on soinu jo pitkään) ja siit tulee aina hyvä fiilis JA TOISEKS siks et aika oikeesti menee tosi nopeesti. Tunnit, päivät ja viikot vierähtää ja nyt taas mietin et hitto, huomen on taas viikonloppu. Samaa mietin viikko sitte torstaina ja sitä edelliselläki viikolla. Välillä näihin hetkiin pysähtyy ja miettii et miten tää voi olla totta. On tullu tätä päiviteltyy yhelle jos toiselleki ihmiselle täällä ja Rotary-klubin presidentti tokas että voi Sini, sittenku tuut mun ikään ni mietin et mite nää vuodet menee niin nopeesti..

Ei oo ihmeitä tapahtunu sitte tiistain, koulua vaan.. Koulussa mul ei oo täällä juuri mitään tekemistä, matikantunneil keskityn ja teen tehtävii mut kaikkie muiden aineiden tunnit menee vähän ohi. Ei vaan huvita tehä mitää ku joko mul ei oo niihin tehtäviin vaadittavia perustietoja ja -taitoja tai asia on vaan niin tylsää tai turhaa tai jotai mitä en ikinä tarvis Suomessa. Tiedän, voisin ehkä vähän parantaa, syksyl tätä rytmiä on kuitenki muutettava ku palaan Suomen lukioon.
Yks juttu mitä mä koulussa teen on kutominen. En ollu moneen vuoteen kutonu kunnes näin et mun counselloril oli lankoja ja puikot, otin ne käteen ja jotenki automaattisesti vaan aloin tekee. Tästä on nyt ehkä 3 viikkoa aikaa.. Se sitte anto mulle omaks lankaa ja puikot ja osti lisää ku vanha loppu. Oon tehny kahta pitkää kaulahuivia, muusta ei oikeen tuu mitää ku en muista miten sukkien kantapäät tehää tai mite lapasten sormi tehää mut enköhä mä siinä saa apua äidiltä.. Opettajatkaa ei valita ku teen jotai fiksua ja ne tulee aina ihastelemaan/kyselemään mitä mä teen.
Toinen juttu mitä mä teen on englannin opiskelu. Heti ku kuulen jonkun vieraan sanan mitä uskon tarvitsevani ni pyydän jotai kertomaan mitä se tarkottaa tai miten se kirjotetaan, kirjotan sen mun käännösvihkoon ja käännän sanakirjasta. Vihko on jo melkeen täynnä, tosin siinä on paljon muutakin kirjotusta. Mutta ihan älyttömän hyvä idea, oon sitä marraskuusta asti pitäny ja niiiiiiiiin paljon uusia sanoja oppinu että ihan kaikille vaihtoon lähteville & muuten vaan kieliä opiskeleville voin suositella. Toimii. Myös kokeeseen lukiessa!

Tänää meil oli hospitalitys kaksoistunti ja kokattiin! Tehtiin pihviä ja jotai tommosii hienoi perunamuussijuttui mitä en oo koskaa nähny Suomessa, ja sit puolikas tomaatti maustettiin ja jotenki paistettii. Tän kaiken mä jo osasin tehä, on vaa hankala kirjottaa mitä tapahtuu tai mitä tehtii ku osaan nää kaikki sanat ja termit vaan englanniks, Suomessahan mä en ikinä kokannu mitään.

Haluun kuitenki pistää tähä viel kuvan siitä mitä mä tein. Täällä opettaja kiertää kokoajan kattomassa mitä me tehään, ja lopuks se annos laitetaan lautaselle hienosti ja koristeellisesti, ihan ku ravintolassa tekis, ku opettaja arvostelee sitte lopuks ja halutaan tietty mahollisimman hyvä arvosana. Mua se tuskin arvostelee mut teen silti niin hyvin ku pystyn. Ja nyt sitä kuvaa.

2 kommenttia: