alice in wonderland + 3 viikkoa safariin!

Eilen päädyttii sit leffaa kattomaa se Alice in Wonderland. Ei ollu ollenkaa huono, vähä omituinen vaa, pysyin kuitenki kärryil vaikkei se iha hirveesti sitä Disneyn klassikkoa muistuttanukkaa. Silti, tykkään enemmän iha siit alkuperäsest piirretystä :) Kuulin kommenttia et 3D:nä se ois tosi hyvä, me nähtiin se iha normaalina. Käytii myös mäkis.. Huomaa ettei dieetti oikee toimi, eile kävin mäkis sekä aamupalal et dinneril ja koulus syötii KFC:tä ku Justin aina välil tuo töistä 2 isoo buckettii.. Ei näin..

Tänää lauantaina on tasan 3 viikkoa siihen et lähen muiden vaihtareitten kaa kiertää Australiaa. 3 viikkoo, 21 päivää = ihan älyttömän lyhyt aika :) Kohta siis mennään jo! En jaksa odottaa.. Toisaalta, sitte onki aika tän perheen kanssa käytännössä ohi.. Pelottaa, en haluu muuttaa täältä pois. En välittäis jos saisin olla tääl koko loppuajan. Mut eiköhä se neljäski perhe iha kiva oo, ja kaikkeen tottuu, ni eiköhä siihe muuttoonki taas kerran. Kyllä mä tännekki muuttoa pelkäsin tosi paljon ja aluks se oli niin omituista. Muutto on silti vasta ens kuun lopussa, et ei sitä tarvi viel murehtia!

Viime yönä jäi nukkuminen vähä vähemmälle ja ens yönä taitaa jäädä vieläki vähemmälle ku on ne kavereiden synttäribileet.. Tulin vast puol 12 aikaa kotii eilen ja sit jumituin mesee juttelee melkee aamukahteen asti. Aamulla en päässy sängyst ylös ku heräsin, koomailin pari tuntii ja katoin leffaa koneella. Jeremy pyys lähtee rannalle mut ei vaa jaksanu. Aamupalaks tein paistettui munia ja, ekan kerran 5 kuukauteen, söin paahtoleipää ja mehua aamupalaks. Tuliki vähä huono olo, vaik oliki hyvää, varmaa siks etten oo tottunu tommosee.. Oon tottunu syömää joka aamu aamupalaks jugurtist ja maidosta tehdyn smoothien, that's all. Paitsi et joskus mäkkärin aamupalaa, ehkä kerran kahes viikos, hehe.

Mul on noussu mieleen tämmönen juttu täs viime viikkoina.. Että mitä teen koulun kanssa sit ku tuun takas. Enkä tarkota nyt et mitä lukion jälkee tai varsinkaa sitä et lopettaisin koulun vaan.. Oon miettiny, et onks fiksuu tulla enää takas Vaskivuoreen? Jotenki tuntuu, että oon 'kasvanu yli' siitä, et tän vuoden jälkeen pitäs vaihtaa maisemia eikä vaa palata samaan vanhaan. Ei jotenki vaa innosta. Haluisin hirveesti mennä Helsinkii kouluun, joko englanninkieliseen tai sit vaan kielilinjalle, tai Ressuun. 3 vaihtoehtoa. Toisaalta taas, mä oon musalinjalla Vaskiksessa mikä on sinällään jo tosi hieno juttu, sinne oli vaikee päästä ja se on erikoislukio, kyllä mä erikoislukiossa haluaisin jatkaaki (niin, sit on se kielilinja..). Ja mul on Vaskikses tosi hyviä opettajia, varsinki kemian ja fysiikan maikat, aineet jotka haluun todennäkösesti kirjottaa. Lisäks Vaskikses on nii paljo kielimahollisuuksia mitä ekana vuonna hyödynsinki oikee kunnolla ja ois kiva jatkossaki tehä niin. Mut silti Helsinki jotenki houkuttaa.. Mitä mä teen?

Aika rientää, päivät toisensa jälkee häviää johonki, viikot kuluu ihan huomaamatta. Elämä on ihanaa täs perheessä ja huonoja hetkiä on tosi harvoin. Oon onnellinen täällä. Samalla kuitenki tiedän että mun pitää jättää tää elämä taakse ja jotenki valmistauduin siihen henkisesti kokoajan, huomaamatta silti, en anna sen häiritä. Hymyilen ja otan jokasen päivän lahjana. Ja ajattelen onnellisena sitä että alle 4 kuukauden päästä mä oon jo Suomessa, kotona. Suomi on mun koti nyt ja tulee aina olemaan, vaikka kyllä mä Australiaan takasin tuun. Tuskin vaan muuta ku lomalle!