Nyt on sitten taas perjantai, toiseksi viimeistä kertaa täällä Australian maalla.. Viikko on menny nopeesti ohi ja viimeksihän mä kirjottelin tiistaipäivänä. Illallahan oli viimenen Rotary-kokous ja sinne saapu yks Nambuccassa asuva suomalainen mies Pekka sanomaan mulle hyvästit, ei ollu mikään kauheen mukava yllätys.. Pekka on yksi n. 15 suomalaisesta täällä Nambuccassa ja ex-rotary, viimeksi nähtiin mun ekalla viikolla Australiassa. Ei oltu siis nähty vähään aikaan ja ensimmäinen kommentti Pekalta oli 'oh gosh, they've fed you well'. Tuli tosi kurja olo, ei kukaan tommosta täällä sanois ääneen ja emmä nyt oikeesti niin paljoo oo voinu lihoa että sen pystyy noin hyvin näkemään.. Asiaa ei parantanu yhtää se että mul oli siin jälkiruoka edessä ja tuntu pahalta syödä se tommosen kommentin jälkeen. Ajattelin että kuulinkohan mä ees oikein! Mut sit Pekka esitteli itsensä ja mainitsi vielä uudestaan että 'Sini's put some more weight on'. Kiitti paljon. Muuten oli iha normaali kokous, ja ens tiistainahan on sitten mun farewell ilta. Ei tiistaista sen enempää.
Eilen torstaina lähin sitte mun ekan hostisän mukana Coffs Harbouriin shoppailemaan koko päiväks kouluun menemisen sijaan. Tarkotus oli korjata mun simkortti mut Len oli kokouksessa jossain ni mulla oli siinä sit neljä tuntia aikaa shoppailla. Simkortin sain korjatuksi, onneksi. :) Koitti ne eka mua huijata että siitä pitäs 40 dollaria maksaa, varmaan sen takia ku kuulostin ulkomaalaiselta. Mutta ei menny läpi ja ilmasekshan mä sen sain! Ihanaa kun puhelin toimii taas. :) Ostin mä sit lisää tuliaisiakin, voi jos ne vielä mahtuis matkalaukkuun.. Oli kiva päivä!
Eilen illalla menin sit Bellingenin rotaryklubin Changeoveriin, tää oliki mulle jo kolmas samanlainen ilta. Tuolla oli sit tanskalainen tyttö Vigga joka asuu Bellingenissä, istuttiin siellä yhessä. Mut sit kokouksen jälkeen :( Mun australian 'isoäiti' Norma kerto että se lähtee viikoksi pois joten me ei ehitä nähä enää ennen mun lähtöä :( Se anto mulle viel synttärilahjan näin etukäteen ja en mä sit voinu enää mitään, itkin vaan.. Halasin Normaa ja en halunnu ikinä lähteä, se oli ihan kamalaa. Itkin koko matkan kotiin ja vieläki on kurja olo.. Millasta se on sit viikon päästä jos yhdelle ihmiselle hyvästejen sanominen on näin vaikeeta?
Hyvät viikonloput kaikille sinne! Mulla alkaa täällä lähtöjärjestelyt kohta käyntiin..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti