Girls’ weekend in Armidale !

Viikonloppuna tavattiin meksikolaisen vaihtarin Selvan kans Armidales, isompi kaupunki 3 tuntii sisämaahan. Selva asuu siin tunnin matkan päässä pienes kyläs nimeltä Walcha (ei käy katees, rannikko kaukana ja kylmä on..). Armidalessa oli KYLMÄ, mut iha sika kiva viikonloppu! Mun isäntäperheen tuttavaperheen tyttö Anneka käy siel yliopistos joten oltiin sen ja sen poikaystävän luona, myös tää tuttavaperhe ja maailman paras rotary Steve oli siellä, ja mun oma isäntäperhe ja toinen tuttavaperhe yöpy motellissa. Mul ja Selval oli oma huone ja hitto nii hauskaa! Selva on kyl ehottomasti mun paras kaveri tääl Australiassa :)Perjantain käytii syömäs jossai pubis ja sen jälkee lähettii tanssii ja löydettii muutama aussipoika tanssilattialt ja todettii et australialaiset tytöt ei osaa tanssii.. :D Sit valvottiin aamukolmeen asti soitellen muille vaihtaripojille ja naurettiin niin paljon.. Lauantaiaamulla herättiin aikasin 4 tunnin shopping spreelle ja mukaan tarttu tavaraa 174 dollarilla, ihan älyttömästi kaikkea, mm. kolme paitaa, shortsit, koulureppu (kai mäki viimein sopeudun siihen..), aurinkolasit, 2 korua, mekko, paljon suklaata, sukat, kengät, purkkaa ja paljon muuta.. Ja toi 174 dollaria on euroissa jotain vajaa 100 euroa joten aika halvalla pääsin. Ainiin, ja sit käytiin subissa, eka kerta tääl ausseissa ja voin kertoo että EI VOITA Suomen subia! :pIllal käytii taas syömäs, mun hay fever oli aika paha ja nous kuume mutta ei se menoo haitannu.. Oon siis allergine jollekki mitä tuol sisämaas kasvaa, tulee kunno flunssan oireet ja silmät punaseks ja kutiseviks aina ku lähen sisämaahan, luojan kiitos asun rannikolla. Illal oli sit kunno tyttöjen sleepovers johon kuulu suklaata, tim tameja, sipsejä, purkkaa, kokista, paljon kuvia ja naurua ja tyhmiä puheluita.. Belgialainen Loick rakastu mun ranskaan vaikken paljoo puhunu ja credit loppu hups.

Sunnuntain oli sit aika lähtee ja sanoo heipat, Selva tulee tänne Nambuccaa nii pian ku vaa pääsee ku täs alkaa lomat ens viikol!
Koulu on ollu aika tylsää täl viikolla, tääl ei oo melkeen kukaan ku melkeen kaikil on work experience eli ne on töissä tän viikon ja kaikki loput ei vaan jaksa tulla ku tääl ei oikeesti tehä mitään.. Ite tuon läppärin kouluun ja tunnit kuluu kuvii ottaessa tai muokatessa koneella.. Muutama kaveri täällä on joten enköhän mä selvii. Ainiin, kokeista: Senior Sciencessa luokan huonoin, 7/75 joka sai aika hyvät naurut, eipä haittaa koska pudotan tän muutenki :D Ja sit matikka (taso ehkä yläasteen 7-luokka), 66/100 luokan toisiks paras! Oon ylpee vaikken kovin kummosesti pärjännykkää, laskut oli tosin yksinkertasii jako- ja kertolaskuja/yhtälöitä ja yksinkertasia geometriajuttuja.. Hups.

Mitä vielä, tänää on mun eka school social johon oon vissii menos Jessen kaa, teemana black & white, seittemäst kymmenee tänää ja kyllä vaan ootan toivottavasti siit tulee kivaa! Meen koulun jälkee kirjastoo ettii enkunkielisii kirjoja (tähän mennessä luettu vajaa 2 Goosebumpsia..).
Oon laiskistunu tääl ihan älyttömästi, ei millään jaksais esim. muokkaa kuvia ja lisää nettiin, kiinnittää pinssejä rotarytakkiin, siivota huonetta jne.. En vois kuvitella olevani Suomes opiskelemassa koeviikkoon, en tiedä miten voin ikinä tottua siihen enää tän jälkeen. Tääl kaikki elää no worries asenteella, kukaan ei oikeen opiskele tai tee muuta ku muck around. Niin ja ilmat lämpenee lämpenemistää, semmosta +28 luvattu koko viikolle, eilen oli +23 eli vähän kylmempi ja se oikeesti tuntu kylmältä, älkää naurako: mä kuljin koulun hupparissa! Nyt on päällä vaan kauluspaita ja minishortsit niinku yleensä. Englanti sujuu älyttömän hyvin, voi rehellisesti sanoo että sujuvammin puhun enkkua täl hetkellä ku suomea, johtuu varmasti siitä että suomee puhun ehkä kerran viikossa skypessä. Uusia sanoja oppii kokoajan mutta ennen kaikkea oon oppinu puhua pölöttämään melkeen mistä vaan sujuvasti ja jos ei sanoja muista ni elekieli ja kiertoilmasut toimii paremmin ku ikinä. Yks juttu mikä on tullu ihan itestään on se että ymmärrän kaiken mistä muut puhuu, ennen vaan ignorasin keskustelut joita en tajunnu mut nyt pystyy tunnillaki seuraa kokoajan keskittymättä ja oikeestaan melkeen kaikki menee perille. Harvoin tarvii enää pyytää muita toistamaan.

Aussielämä rullaa siis onnellisesti eteenpäin, no worries (ainaki melkeen) ja aurinko paistaa. Oon oppinu rakastamaan Australiaa ja mun elämää täällä niin älyttömän paljon että vaikee kuvitella tulevani ikinä takas täältä. Samaan aikaan oon oppinu myös arvostamaan pieniä asioita ja varsinki omaa perhettä Suomessa. Kiitos äiti kaikesta avusta, sua ei korvaa mikään tai kukaan täällä tai missään muuallakaan!

PS. Social oli iha okei, tuli taas todistettuu et australialaiset EI osaa tanssii niinku Selva sano, mutta tanssii kuitenki! Joka ikinen. Ei siinä mitään, en mäkää osaa tanssii. Ja nii, kuvia tulee huomenna ehkä tai ylihuomenna.. Antakaa anteeks!

Catch u all later on
xoxo Sini

päivitystä viimein

Heipparallaa ja terve taas, nyt on sit viimein luvassa vähän pitempää päivitystä.. Anteeks hirveesti etten oo kirjotellu tänne, on ollu muka niin kiire.. Nyt kuitenki kerron teille vähän viimesen kuukauden tapahtumista.

Eli kuukaus sitten alko tän meiän 9650-rotarypiirin vaihtareiden district tour, ja tarkotuksena oli matkustaa 12 päivää ympäri tätä districtiä (laittakaa googleen rotary districts australia niin löydätte kartan ja mun piirin siitä itärannikon keskivaiheilta). Ennen tourin alkua meillä kaikilla oli yhen päivän mittanen koulutus Urallassa, pieni paikka 3-4 tuntia sisämaahan eli länteen tästä. Menin Urallaan mun counsellorin Kayn ja Ronin kyydillä, pysähdyttiin pari kertaa matkalla ja näin elämäni ensimmäisen vesiputouksen. Kay yllätti mut ja anto 50 dollaria ja sano et sillä tulee nii ikävä mua ku oon poissa et täs on vähä käyttörahaa.. Tuli ihan mamma mieleen :)

Koulutus oli tosi kiva, jouduttiin pitämään pienet puheet jokanen ekan kerran ja jännitti ihan hirveesti, en tosin tienny et jouduttas tekee sama lähes joka tolla tourilla.. Tutustuin kaikkiin muihin 11 vaihtariin (melkeen kaikki tästä piiristä, 4 vaihtaria puuttu tourilta, ne ei ollu vielä Australiassa) eli Selvaan Meksikosta, Lauraan Saksasta, Viniin Brasiliasta, Jessicaan Indonesiasta, Baiferniin (jota alettiin jostain syystä kutsumaan boyfriendiksi ku ei koskaan muistettu sen nimeä) Thaimaasta, Keviniin Itävallasta, Felixiin Ruotsista, Davidiin Sveitsistä, Ninoniin Itävallasta, Elisabethiin Norjasta ja Viggaan Tanskasta. Tultiin kaikki alusta asti ihan älyttömän hyvin toimeen ja kaikista tuli mulle tosi läheisiä, ja Selvasta tuli mun paras ystävä Australiassa. Vietin hirveesti aikaa sen kanssa ja meil oli ihan sama huumorintaju joten naurettiin vaan koko ajan, ihan kamalaa ajatella että noi uskomattoman ihana ihminen asuu melkeen maapallon toisella puolella Meksikossa.. :(

Urallassa rotaryperheessä Baifernin kanssa nukutun yön jälkeen palattiin koulutuspaikalle, hyvästeltiin kaikki ja astuttiin ekaa kertaa meiän bussiin ja lähettiin kohti Tamworthia joka oli meiän eka pysähdyspaikka. Tamworthissa nähtiin iso Golden Guitar joka on sen paikan suuri nähtävyys. Käytiin myös mäkissä mcflurrylla ku ei sitäkään täällä turhan usein saa.. Sit lähettiin kohti Gunnedahia jossa tultais viettämään seuraava yö. Gunnedahissa käytiin Koala Parkissa jossa näin ensimmäiset koalat täällä, ja emut! Siellä oli myös kenguruita, wallabeja ja jotain lintuja.. Aika meni nopeesti ja oli ehdottomasti kuumin päivä tähän mennessä, reilusti yli +30 astetta joka oli ihme koska oltiin ehkä 7 tunnin päässä rannikolta sisämaassa ja talviaikaan siellä pitäis olla paljon paljon kylmempi.. Mutta ei se paljoo haitannu! :p Koalien kanssa tuli otettuu myös muutamia kuvia..

Illalla oli rotaryklubin kanssa barbie (eli barbeque) jo toisen kerran samana päivänä, ja sen jälkeen lähettiin isäntäperheisiin. Minä ja Laura päästiin samaan, semmosen tosi mukavan naisen luo jolla oli 2 ihanaa koiraa! Lauran kans puhuttiin hirveesti ja lähennyttiin ystävinä, se oli toinen tyttö josta tuli tuolla mun tosi hyvä ystävä. Sain myös väännettyy pari hassuu juttuu saksaks joista tuli nii hauskoja inside juttuja tourille :p

Seuraavana päivänä jätettiin Gunnedah taakse ja suunnattiin kohti Inverelliä. Matkalla pysähdyttiin ratsastamassa hevosilla pari tuntia, oli toka kerta mun elämässä ku sitä teen. Se oli iha hauskaa hommaa :) Inverellissä tavattiin isäntäperheet ja selvis, että mun perhe asu parikyt kilometriä Inverellin ulkopuolella, pienen pienessä 800 asukkaan kylässä nimeltä Tingha.. Voin rehellisesti sanoa etten oo ikinä ollu samanlaisessa käpylässä ennen. Ensinnäki se koko paikka oli rutikuiva, melkeen ku aavikko, vaa satunnaisesti kuivan näkösiä puita siellä täällä ja tosi heikosti mitään muuta kasvillisuutta, paitsi jotain heinää. Lehmiä vaelteli joka puolella ja tuli jotenki vaa mieleen Leijonakuningas, maisemat oli samanlaiset ku siinä leffassa. Itseasiassa mä tykkäsin siitä. Mun perhe asu Swimming pool roadilla, ja syy tohon nimeen tulee tässä: Tien päässä oli iso, turkoosi lähde joka oli kyllä aika uskomaton. Niin kuivassa paikassa niin kaunis ja suuri lammikko. Tossa vaiheessa mun kamera sano irti yhteistyösopimuksen ja patterit loppu joten ei taida pahemmin olla kuvia sieltä :( Ja niin, mun perheeseen kuulu äiti, mun ikänen poika ja vuoden vanhempi poika plus kaks vuotta nuorempi tyttö jonka kanssa nukuin samas pienes huoneessa. Ja sitten oli koiria, 2 isompaa ja pikkusia muutaman viikon vanhoja pentuja vaikka millä mitalla, 8 tai 9.. Ne oli niin ihania. Tultiin tosi hyvin ton perheen kans toimeen, kateltiin sen tytön kaa leffoja ja juteltiin keskiyöhön asti, se näytti mulle Tinghaa ja soittelin niille pianoa ja tää tyttö nauhotti kaikki laulut. Ne tais tykätä musta, sano että mun pitää tulla lomilla takas pitemmäks aikaa. Ja mä oikeesti tykkäsin olla siellä, niitä jäi ikävä.

Tuolla Tinghassa viivyin 2 yötä ja näiden päivien aikana ohjelmas oli pienien kivien eli sapphiresien etintää, en tiiä tarkallee mitä ne on suomeks. Lapioitiin isoon ämpäriin hiekkaa, pestiin se ja etittiin kiiltäviä kiviä, tuli ihan kullankaivuu mieleen. Ja voi sitä pölyn määrää mitä tosta hommasta lähti, sen jälkeen oli kyl vaatteet ihan likaset. Ja ton homman jälkeen käytiin jossaki ihme tehtaassa jossa työskenteli uskovaisia lapsia jotka oli kaikki jotenki kotosin Englannista (???) ja ne oli tosi outoja ja käytti outoja vaatteita ja haha eipä siitä enempää vähä kumma juttu. Sit käytiin shoppailee mahtavassa Inverellin keskustassa jossa ei oikeestaa paljoo mitää ollu :D Ja illalla oli taas rotarykokous, kolmas semmonen ja jälleen tiedossa pieni puhe itestään.. Kyllä se pian alko jo sujua rutiinilla.

Keskiviikkona oli aika jättää Tingha ja Inverell ja suunnata kohti Woolgoolgaa ja RANNIKKOA, thank god. Tää on mun koti ja jätän mieluusti sisämaan joillekin muille.. Kävi tosi hyvä säkä et pääsin täällä rannikolle asumaan, huomas heti et ilma lämpenee ja meri on vaan niin iso osa tätä aussielämää täällä.. Matkalla Woolgoolgaan pysähdyttiin Australialaisessa Englannin Stonehengen tapasessa paikassa jossa oli siis niitä hassuja kiviä. Sieltäkin otettiin muutama kuva.. Ja Woolgoolgassa sitten, jätettiin kamat bussiin, vaihdettiin vaatteet ja juostiin kaikki mereen uimaan! Se oli eka kerta mulle ku uin Australiassa ja oikeesti kaikki (thaimaalaista tyttöä lukuunottamatta) oli uimassa ja vaikka se toki oli melko kylmää ni ei haitannu yhtään, oli ainaki älyttömän hauskaa. Illalla oli viel epävirallinen rotarytapaaminen (ei tarvi varmaan kertoa että siellä piti pitää puhe taas..), hyvää barbeque ruokaa JA: maistoin tähän mennessä parasta limua täällä! Kirksin Cream Soda, ei hitto miten hyvää, maistuu ihan paahdetuilta vaahtokarkeilta.. Aika makeeta joten ei sitä voinu paljoo juoda mutta aijai mite nannaa.
Tän barbien jälkeen oli sit taas lähtö hostperheisiin ja mulle sattu tällä kertaa tosi mukava taas, tosin jouduin yksin mutta ei paljoo haitannu. Iso talo, oma huone ja kylpyhuone. Poreammeessa vietin tunnin jos toisenkin.. Aamulla ku heräsin ni tää perhe ilmotti että ne on saanu lapsenlapsen Sydneyssä ja niiden pitää lähteä sinne, joten mun pitää vaihtaa perhettä toiseks yöksi :( Menisin kuulemma Davidin kans samaan joka ei vielä siin vaiheessa kuulostanu nii pahalta.
Sinä päivänä oli luvassa snorklausta, ja lähettiin matkaan kahella veneellä. Päälle laitettiin kunnon märkäpuvut joiden piti pitää sut lämpimänä ku meet veteen mutta mun mielestä se oli jäätävää enkä sit nauttinu siitä snorklauksesta varmaan niin paljon ku muut, olin aika jäässä vaikka aurinko paisto ja oli lämmin ilma mutta vesi oli tosi kylmää. Kyllä mä siellä ehkä puol tuntia värjöttelin ja kattelin kaloja ja koralliriuttaa mutta sitte kipusin takas veneesee, heitin märkäpuvun pois ja nautin auringosta (ja tulin vähä merisairaakski..) Snorklauksen jälkeen saatiin mahollisuus mennä venen perässä vedettävään uimarenkaaseen joka oli aika hurjaa! Vähä liianki hurjaa.. Tosi moni lensi siitä renkaasta mutta minä en. Matkalle hukku parit aurinkolasit ja hiuspannat mutta mä en onneks onnistunu hukuttaa ku yhen ponnarin. Snorklauksen jälkee käytii Coffs Harbouris banaanifarmilla ja jossai ihme temppelissä.. Sitte palattii snorklausklubille syömää hot chipsejä ja lähettii siitä hostperheisii, mä Davidin kanssa. Noh en viitti siitä paljoa kertoa ku on tullu valitettua aika monelle ihmiselle, huono perhe kaiken kaikkiaan. Ensimmäiseks ku astuin sisään ni en voinu olla huomaamatta (haistamatta) sitä lemua siellä talossa, iha ku monta kuukautta vanhat roskat.. Ei ehitty siellä kauaa olla ennen rotary bonfire iltaa rannalla, mutta ku tultiin takas ni kauheus alko. Mut pistettii nukkumaa olohuoneesee, sohvan taakse joka ei sinänsä ollu nii paha juttu. Se nainen oli hirvee vihanen meille ja pisti meiät 9 aikaa nukkumaa, ei antanu käydä suihkussa ja oikeesti huus ja oli tosi vihanen.. Ok? Aamulla ku herättii ni se oli onneks lähteny, ei löydetty oikee mitää aamupalaa mut syötii kaikki mitä löydettii ja pidäteltii hengitystä siinä lemussa ja hankkiuduttiin ulos sieltä, kauas pois. Eipä toivottavasti tarvi tätä naista koskaan enään tavata..

Sitte lähettii kohti Kempseytä joka oli meiän seuraava yöpymispaikka. Matkalla pysähdyttiin Coffs Harbourissa Pet Porpoise Pool-nimisessä paikassa jossa oli delfiinejä, hylkeitä ja pingviinejä. Pääsinpä sekä delfiinin että hylkeen pussattavaks ja ostin kuvat molemmista muistoks, ja muutamia sai kaverit otettuu kameroilla. Iha kiva juttu tuolla käynti :) Löydettiin yhestä puusta papukaija joka osas sanoa ’hello’ tosi typerällä äänellä.
Matkalla Kempseyyn ajettiin Nambucca Headsin ohi ja Macksvillen läpi, tuli ihan kotia ikävä :( Tai ainaki kavereita. Pysähdyttiin South West Rocksissa Smoky Capella eli siellä majakalla jossa mä olinki jo kertaalleen käyny. Kempseyssä sitte tavattiin heti isäntäperheet ja pääsin taas Lauran kanssa samaan :) Tosi tosi tosi mukava pariskunta, ehottomasti paras perhe mitä mulla on ollu.. Illalla oli barbeque yhtien rotaryjen talossa, tai ehkä paremmin sanottuna linnassa, sitä paikkaa ei voi taloks sanoa. En oo rehellisesti ikinä lähny niin upeeta lukaalia. Selva ja Baifern sai viettää yön siellä, kuten bussikuski vaimoineen, ja joka ikisellä oli mahtava iso huone ja oma kylpyhuone! Oli tosi mukava ilta siellä ja loppuilta vietettiin Lauran kans meiän omassa perheessä joka oli supermukava, oltiin koneella ja naurettiin ja tehtiin tyhmiä juttuja, kunnon tyttöjen sleepovers :)
Aamulla ku herättiin ni syötiin ihana aamupala jonka jälkeen hostäiti vei meiät Crescent Headiin, rannalle jossa mun 3. hostperheellä on loma-asunto (jolle ehkä meenki täs nyt kohta koulun lomilla viikoks surffaa). Saatiin myös macadamia nutseja suoraan hostperheen puusta ja rakastuin niihin, niinku oon rakastunu avocadoonki täällä. Tän jälkeen pakattiin kamat, lähettiin rotary bbq lounaalle ja esiteltiin taas ittemme ja naurettiin niin paljon koska kaikki aina sano samat asiat ja ne alko kuulostaa nii typeriltä, haha vaikee selittää mutta naurettiin koko loppu tour esim sille ku indonesialainen tyttö sano aina I’m half Chinese ja usein unohti ees kertoa että on kotosin Indonesiasta :D
Bbqn jälkeen hyvästeltiin maailman ihanin perhe ja lähettiin kohti Port Macquarieta, meiän viimestä pysähdyspaikkaa ja Limeburners Campia, kotia seuraaviks 3 yöks. Kyseessä oli siis pieni leirintäalue tai keskus jossa kaikki yövyttiin, samassa rakennuksesta. Tiesi jo ensi hetkistä lähtien että siitä tulee kivaa :) Tytöt nukku yläkerrassa, bussikuski ja vaimo alakerrassa ja pojat viereisessä rakennuksessa. Pihalla oli uima-allas joten rynnättiin kaikki sinne ensiks, vesi oli kylmää mutta kiitos Kevinin jouduin sinne altaaseen tahtomattani ja kastelin hiuksetki :( Illalla ei ollu oikeestaa enää mitää ohjelmaa, syötii ja julteltii ja illal huoneessa juteltii paljo tyttöjen kans ja lähennyttiin tosi paljon, naurettiin ja meil oli niin hauskaa :) Käytii nukkuu, Laura mun yläpuolel ja Selva viereises sängys, parhaat kaverit lähellä.

Sunnuntain oli sit suuri päivä, surffausta ekan kerran. Ei laitettu märkäpukuja joten vesi oli jäätävää mutta se surffaus, se oli jotain niin ihanaa et kaikki kylmyys unohtu. Opin alkeet nopeesti ja pääsin jopa muutamia kertoja seisomaan sen laudan päälle, tosin ne aallot mitä yritin ottaa kiinni oli sen verran pieniä että se aalto jo kuoli siinä vaiheessa ku mä pääsin sen päälle, joten pitkiä aikoja en siinä seisonu, muutamia sekunteja :D Ens kerralla vielä paremmin. Surffauksen jälkeen aboriginaalimies tuli puhuu meille kulttuurista ja opettaa heittää bumerangia! Sain jopa sen melkeen kiinni, pelästyin vaan niin paljon että hyppäsin sivuun – se voi olla tosi vaarallinen jos se osuu, pelkäsin että kaula katki jossen saa kiinni. Soitin didgeridoota ja kuulin vasta myöhemmin että jos naiset tekee sitä ni ne ei tuu saamaan ikinä lapsia..Onneks en usko tommosee hömppään. Muutama osti bumerangin siltä mieheltä, minä mukaan luettuna, ja sain kivan idean ja lopputuloksena oli se et kaikki kirjotti jotain mun bumerangiin ja mä muiden, tosi ihana muisto jää. Illalla syötiin, sytytettiin pieni bonfire ja vaan nautittiin toistemme seurasta.

Maanantaina oli sit viimenen koko päivä tourilla, lähettiin kajakkiajelulle. Minä ja Selva mentiin samalla veneellä ja pakko myöntää että ei oikeen tykätty, aika kurjaa hommaa ja oltiin kokoajan kaikkia muita jäljessä ja pahasti :D Naurettiin ja laulettiin täysii The Rasmuksen Rakkauslaulua (haha tässä vaiheessa ihmettelette varmaan miten meksikolainen tyttö osaa nää sanat, Selva osas varmaan The Rasmuksen jokasen laulun sanat ulkoo :D) ja yritettiin ajaa pelikaanien päälle :D Sit kaikki muut oli rantautunu jollekki hienolle biitsille ja eiköhän me kaaduttu sen hiton veneen kanssa ku yritettiin sitä, tuli iso aalto päälle ja se oli menoa. Kaikki vaatteet märkiä sen jälkeen ja voitte kuvitella että suolasissa ja märissä vaatteissa on aika mukava liikkua. Biitsi oli hieno, ei siinä mitään. Halusin vaan pois sieltä. Takasmatka meni vähintään yhtä hitaasti, saatiin vähä huumoria revittyä onneks kokoajan ni pysyttiin jotenki järjissä :D Ei se nyt sentää iha nii kamalaa ollu.
Sit oli Port Macquarien yhen klubin kokous jossa taas esittäydyttiin ja näin.. Päästiin onneks vaihtaa vaatteet ennen tota. Kokouksen jälkeen oli parisen tuntia aikaa shoppailuun ja oli kyllä niin ihanaa päästä kaupoille pitkästä aikaa, nyt ku jotai ees oli tarjolla, Nambuccan valikoima ei päätä huimaa.. En löytäny mitään vaatteita mutta vaikka mitä muuta, mm. Goosebumps kirjoja kirppikseltä, englanniks :D Eikä ollu kalliita, tyhmä päähänpisto ostaa niitä enkä oo katunu.
Illalla oli ravintolaillallinen, vähä haikee tunnelma, ja sen jälkee istuttii pitkälti koko ilta bonfiren äärellä, juteltiin ja naurettiin ja pidettiin hauskaa. Kaikist oli tullu tosi läheisiä ja tyttöjä tuli nii ikävä. Onneks meillä on se 3 viikon safari ens vuoden huhtikuussa ja on muuten Annan ja Eiran kanssa sama myös, nähään tytöt siellä J

Tiistai, viimenen päivä tourilla. Aamulla herättiin Ninonin Boom Boom Pow herätykseen ja naurettiin niiiiin paljon :D Siitä sit osaa tultiin hakemaan, David ja Kevin lähti Forsteriin, Elisabeth Gloucesteriin, Baifern Winghamiin ja Jessica Tareehen, joten meitä oli enää 7 jotka lähti bussilla pois Portista. Eka pysähdyspaikka oli Nambucca Heads, sinne minä jäin, halattiin kaikkia niin kauan ja sanottiin heipat. Oli kyl niin kurja olo, miten viikossa voi oppia rakastamaan niin monta uutta ihmistä.. Ainaki ihanat muistot jäi jos ei mitään muuta, 3000km matkustettuja kilometrejä ja yli 500 kuvaa plus ne kaikki ihanat otokset mitä musta on facebookiin laitettu..

Tourin jälkeen menin toiseen rotaryperheeseen täällä, Norma ja Garry Johnsonin luo 5 päiväks ku mun oma perhe oli pyöräilylomalla Victoriassa. Ne oliki ihanat 5 päivää ja pakko myöntää et tykkäsin tosta perheestä paljon paljon enemmän ku mun omasta.. Pystyin kertoo Normalle kaiken mikä mua huoletti ja se kuunteli ja autto, ja se muistutti mua niin paljon mammasta: aamupalalla vaan toi mulle lisää ja lisää ruokaa, teki lisää leipiä ja enhän mä niitä kehannu jättää syömättä! Mulla oli nimipäivä 2.9. ja jostain syystä tää perhe (ja mun oikee hostisäki) muisti sen ja niillä oli mulle kakku :) Joka oli ihan tajuttoman hyvää..
Tona lauantaina menin ekaa (tai itseasiassa tokaa, mutta ekaa kertaa VARSINAISESTI) kertaa kavereitten kans v-wallille! V-kirjain siksi että se on täällä joen ja meren yhdistymiskohta ja wall siksi että siellä on pitkä pitkä valli täynnä ihmisten maalaamia kiviä, ainaki muutaman sadan metrin pitunen! Ne kivet on tosi hienoja ja aion itekki maalata yhen ennenku täältä lähen.
Se päivä oli niin paras: Jesse, Daniel ja Amelia näytti mulle pari Nambuccan rantaa jotka oli aivan upeita ja täynnä ihania simpukoita ja näkinkenkiä joita en kuitenkaa keränny.. :( Ja mulla ei ollu kameraa mukana, harmitti niin paljon. Kiivettiin semmoselle jättimäiselle kalliolle joka oli meren lähellä ja se oli niin korkeella että mua oikeesti pelotti kiivetä sinne, mutta ne maisemat oli ihan uskomattomia. Tunsin itteni niin onnelliseks ku istuin siellä Jessen kaa, tuuli puhalsi ja kattelin ympäriinsä, tiesin siitä hetkestä lähtien että täältä lähtö tulee olemaan niin tuskaa. Lämpöä tona päivänä oli 27 astetta ja ennenku lähin ni maattiin vaan Danielin kans rannalla, oli niin kuuma ja juteltiin ihan kaikesta. Daniel on maailman ihanin poika ja ehottomasti mun paras kaveri täällä, Cameronin lisäks.

Sitten on jatkunu normaali arki ja kouluelämä josta mä tykkään. Koulussa ei oikeestaan oo tarvinnu tehä mitään, tällä viikolla on ollu pelkästään kokeita ja huomenna on viimenen jota mun ei tarvi tehä. Ainoot kokeet mitä oon oikeesti tehny on ollu matikka jonka taisin jopa päästä läpi, musiikki aural ja musiikki prac, soitin flyygelillä Beauty and the Beast kavereiden ja opettajan edessä valokeilassa, jännitti hitosti mutta sain luokan toisiks parhaan arvosanan. :) Sit käväsin aboriginaalioppilaiden kans Port Macquaries tos pari viikkoo sitte, Deadly Days niminen tapahtuma jossa mm. kuunneltiin eri esiintyjiä, syötiin ilmasta lounasta, kierrettiin jotain yliopistoa JA istuteltiin kasveja :D Toi oli semmonen tapahtuma mihin vaan aboriginaalit ja niiden kutsumat henkilöt saa mennä, ja Emma ja Dylan kutsu mut :)

Ja niin sitten, Jesse sano tos pari viikkoo sitte Hospitalityn tunnilla et ’Sini ur losing ur accent! Ur becoming more Australian every day’ joka yllätti mut, en ollu kuvitellu et mun puhe oikeesti paranee ja vielä parempaa, aksentti mut nyt oon ruvennu itekki huomaa et sitä vaa pölöttää jo niin helposti ja oikeestaan tänään huomasin et on paljon helpompi selittää englanniks ku suomeks. Seriously, not even joking.
Ja sitten, mun hyvä kaveri Cj lopetti koulun :( Täällä nää jotkut tekee vaan näin, se ei vissiin vaa jaksanu enää.. Tosi kurjaa koska Cjn kans oli aina niin hauskaa ja sen kyllä huomaa et se ei oo koulussa.. Ei kuule enää ollenkaa ’get him Sini’ tai ’what up niggaa’ :( Sit toine kurja juttu, mun jopa vielä parempi kaveri Shaelan kerto et muuttaa Port Macquarieen lomilla.. Iha kamalaa, tässä vaiheesa jo joutuu sanomaa heipat jollekki, ehkä koko loppuelämäks. Kuulostaa hirveen dramaattiselta, kyllä se mut kutsu käymään ja lupas tulla takas mut huomenna perjantaina onki vissii sit viimenen päivä ku nään sitä täällä.. Ja eilen kuulin Saigelta että se muuttaa takasin Sydneyyn, tosi harmi myös koska se on yks ihanimmist tytöistä keitä tääl on, nauraa ja ilonen ja hymyilee AINA, ja se tarttuu.. Aivan ihana tyttö! :(

Koitan tässä muistella jotain suurempii juttuja mitä tässä on käyny.. Jep, tämmönen löyty päiväkirjasta:

Eroja koulussa:
- Kaikki kirjottaa kuulakärkikynillä ja jos tulee virhe ni white out, kukaa ei käytä lyijykynää ja kumia..
- Nää ei alleviivaa vaan yliviivaa highlightereilla

Apua ja niin sitte, koitti päivä jona mun oli määrä puhua meiän koululle aamunavauksessa.. Olin kirjottanu puheen valmiiks ja tärisin koko päivän koulusta, sainki kaverilta jotain apteekista ostettuja rauhottavia tippoja joita sit vetelin kielen alle kerran puolessa tunnissa, tuskin autto, sen verra mä tärisin. Päälle 500 ihmistä siellä oli. Tahnee esitteli mut, tuijotin salin takaseinän lippuja ja puhuin. Mä olin niin paniikissa etten ees muista tosta mitään muuta, mutta sen jälkeen kaikki tuli kehumaan että hyvä puhe ja uusia ihmisiä juttelemaan, ja opettajatki tykkäs. Ehkä mä en mokannu itteeni ihan täysin. Ja oon niin ylpee että tein sen.
Sit käväsin parina päivänä Mackys shoppailee Cameronin kaa, taino shoppailee, täällä tuskin mitään kauppoja on mutta tapasin sen pari sekopääkaveria jotka oliki ihan mukavia ja mielummin mä niitten kanssa vietän aikaa ku istun kotona koneella joten hyvä juttu sekin..
Sit oli viikonloppu, lauantai v-wallilla ja uitiin Jessen ja Danielin kaa ekaa kertaa sinne hiekkasaarelle, oli kyl ihan uskomatonta. Ensin matalaa vettä, sit piti uida semmosen tosi syvän kohdan yli jos oli aika voimakas virta, sit taas matalaa vettä ja semmonen upee hiekkasaari. Makoiltiin siellä kuumalla hiekalla vaikka kuinka kauan, täydellistä. Sunnuntaina kävin sit surffaa 3. hostperheen kanssa, aallot ei ollu kummosia mutta pääsin taas seisomaan kerran tai pari. Perhe oli sinänsä tosi mukava, vähän erilaisia ihmisiä ku minä mutta kyllä me toimeen tultiin.. Niiden talo oli upee, pitkä pitkä uima-allas, koriskenttä ja kuntosali juoksumattoineen ja kaikkineen talon sisällä, ja pleikkari-tv-huone lapsille.. Ja niin edelleen. Tossa perheessä on koira Sonny plus kolme lasta, Andrew 9, Ryan 12 ja Erin 14. Ei siis ketään lähellekään mun ikästä mutta onneks on sentään lapsia, kait?
Sit öö, mun kaveri Amelia pyörty koulus sciencen tunnil vitsi se oli järkyttävää. Kuulu vaa hirvee ryminä ja tyttö makaa lattialla.. Se siitä sit tokeni 15 minuutissa ja noita on sillä kuulemma ollu aikasemminki. Chris pyys mut johonki hiphop tanssiryhmään Mackyyn sen kaa mut tuskinpa meen :p Haha ja haluspa tää perhe että meen PARTIOON, joka on tyhmintä mitä oon täällä tehny, en haluu sinne takas enää ikinä. Otti jo valmiiks nuppiin niin pahasti ja ei se solmujen solmiminen mitää lempipuuhaa oo outojen ihmisten kanssa. En väitä et partiolaiset ois outoja mut ne muksut oli ja jokanen vähintään pari vuotta nuorempi. Ei kiitos.

Muutama juttu vielä viime viikolta, käytiin Jessen ja Jackin kans Coffs Harbouris shoppailee ja löysin jonkun verran uusii vaatteita ja oli tosi tosi kivaa J Sit kävin pari kertaa Jessellä ja lauantaina mentiin taas kaikki biitsille ja syömää hot chipsejä, otettii kuvia ja naurettiin ja oli ihanaa. Sit mentiin Lukelle jos oli vähä enempi porukkaa ja siellä sit vietettii ilta. Sunnuntaina oli rugbyn grand final jonka pojat hävis ja joka päätty jättimäiseen joukkotappeluun, tiedä miksi.. Oli tajuttoman kuuma päivä josta muistona kunnon shortsirajat reisissä! Loppupäivän vietin omalla uima-altaalla, joku 3 tuntia siinä makoilin ja pulahdin uimaa aina ku tuli liian kuuma, oli se 31 vähän liikaa välillä ;)

Mitäs vielä. Ensinnäki oon ruskettunu iha älyttömästi, ja tää tulee olemaan kestorusketus koska tää on vasta alkukevät ja tästä vaan lämpenee! Rajat on ja minishortseissa oon ruvennu kulkemaan koulussa ja kertaakaan ei oo vielä ollu kylmä, päinvastoin. Toisekski ostin postikortteja kavereille, mammalle ja äidille, jos joku vaan muistuttas mua kirjottamaan ja postittamaan niitä (ja osotteita vois pistää uudestaan, taisin jo unohtaa ne). Kavereista täällä on tullu ihan älyttömän hyviä ja läheisiä, kurja ees ajatella että vuoden päästä pitää jättää tää kaikki taakse..
Ainiin. Mä rakastan Pavlovaa. Se on se aussijälkiruoka mitä ei voita mikään, ei ees Tim Tamit. Jotain kakkua, kermavaahtoa ja marenkia. Parempaa en tiedä. Lisäks tietty avocadot ja macadamia nutsit, ja ne timtamit.

Täällä oli muuten eilen kunnon hiekkamyrsky, koko Aussejen itärannikko sumeena täynnä hiekkaa, aurinkoa ei näkyny kunnolla ja se näytti jotenki siniseltä. Joka paikka ihan oranssi ja Sydneyn lentokenttä suljettu. Ja yks juttu jonka unohdin kertoa; kävin vesihiihtää yhen rotaryn kanssa ja onnistuin tokalla kerralla nousemaan pystyyn ja hiihtämään veneen perässä lähemmäs 10 minuuttia, tästä on kuvia todisteeks.. Hostäiti sano ettei koskaan oo onnistunu tekemään sitä, ja Cameron sano samaa. Ehkä mä oon syntyny suksien päälle. Tai sit se johtuu siitä et mä osaan hiihtää.. tai lasketella. Samalla tuli vähän uitua Macksvillen joessa jossa tarun mukaan asuu haita ja muutama krokotiili..

Eilen mulla oli rotaryesitelmä klubille ja muutamalle vieraalle jotka tuli ihan mun takia kuuntelemaan esitelmää.. Tein tota iltaa valten makaronilaatikkoa ekan kerran elämässäni ja onnistu mun mielestä tosi hyvin. Esitys meni hyvin, aika pahasti jännitti mutta se helpotti siitä ja sain hirveesti kehuja! Valvoin edeltävänä yönä 4 asti paniikissa ja oon niin onnellinen että se on nyt ohi.

DANIELIL OLI TÄNÄÄ SYNTTÄRIT JA OSTIN SILLE KAKUN JA TIM TAMEI JA ANNOIN PORO-PEHMOLELUN SUOMESTA JA SUOMISUKLAATA JEEE HAPPY BDAY DANIEL! <3

Täällä oli muuten eilen kunnon hiekkamyrsky, koko Aussejen itärannikko sumeena täynnä hiekkaa, aurinkoa ei näkyny kunnolla ja se näytti jotenki siniseltä. Joka paikka ihan oranssi ja Sydneyn lentokenttä suljettu.

Tässä kaikki tältä kertaa, kuvia lisäisin mutta ei oo aikaa muokkaa niitä nyt. Lupaan tehä sen alkuviikosta. Tuli melko pitkä merkintä jonka pitäs riittää vähäks aikaa ;) Ehkä mä reipastun kirjottamaan tänne enemmän ku oon nyt päässy vauhtiin.. Huomenna lähtö Armidaleen viikonlopuks, Annekan luokse joka käy siellä yliopistossa ja Selva, meksikolainen vaihtari tulee mukaan ja toivottavasti päästään shoppailemaan, mun vanhat kengät hajoo käsiin, toisesta on jo puol pohjaa irti!

Australia kiittää ja kuittaa ja päivittää taas kuha vaan ehtii! Hauskaa syksyn jatkoa, nauttikaa viileydestä, mä sulan tänne kuumuuteen!

kaks kuukautta matkalla

Ekaks pyydän anteeks etten oo ehtiny/jaksanu kirjotella tänne.. Aika on vaan menny niin nopeesti ja liikaa tapahtunu että ois jaksanu vaivautua kirjottamaan. Ja nytkään ei oo tiedossa pitkää tarinaa, mua väsyttää ihan älyttömästi koska en oo viikkoon oikeen nukkunut joten lupaan ja vannon että lähipäivinä otan itteeni niskasta kiinni ja selostan tapahtumat viime merkinnästä lähtien.

Kaks kuukautta tuli siis tänään täyteen, tasan 2 kuukautta sitten sitä oltiin vielä Helsinki-Vantaan kentällä, valmiina lähtemään elämän suurimpaan seikkailuun.. Hienosti on mennyt tähän asti, sopeutunut täysin tähän elämään ja englantikin alkaa sujua ikään kuin suomikin ja rehellisesti sanottuna musta ois helpompi kirjottaa tätä englanniksi, mutta syy miksi en sitä ala tekemään on se että mamma lukee tätä ja haluan että mamma ymmärtää kaiken mitä sanon!
Kavereista osa on jo niin läheisiä että on ihan kamalaa ajatella jättävänsä nää ihmiset taakse 10 kuukauden päästä. Tänään yks parhaista kavereista kerto muuttavansa Port Macquarieen lomalla ja ottaa ihan sydämestä ku nyt mietin sitä, ei varmaan montaa kertaa enää nähdä :( Loma alkaa siis ihan kohta ja suunnitelmia ei ole, pitää nyt miettiä et mitä sitä sais aikaseks.. Tää on aika pieni paikka ja mun tiukat hostvanhemmat ei juurikaan anna mun tehdä mitään ihmeellisempää mutta tähän on vaan sopeuduttava ja ihan hyvin me tullaan toimeen kuitenkin..

Voin antaa pientä esimakua tulevasta ja kertoa, että oon mm. surffannu, vesihiihtäny, käyny biitsillä kahesti (lämpötilat on semmosta 27 joka päivä, early spring, kyllä kelpaa) ja uinu semmoselle upeelle hiekkasaarelle kavereiden kanssa, tavannu kolmannen hostperheen ja tietysti kaikki ihanat vaihtarit sillä 10 päivän kiertomatkalla. Oon myös pitänyt puheen koko koulun edessä (yli 500 ihmistä) ja saanut paljon kehuja. Tätä ja paljon muuta lisää parin päivän sisällä, toivottavasti.

Täällä Australiassa sen kun lämpenee, ikävä on perhettä ja kavereita välillä mutta rehellisesti - ei YHTÄÄN Suomen kylmenevää syksyä!