the end of everything

Päivät vierähti ja ennen ku tajusinkaan ni olin jo koneessa matkalla Suomeen. Kaikki oli ohi ja oli aika mennä takasin kotiin. Sillon tuli semmonen olo että kotiin, mähän oon jo kotona Australiassa.. Mutta pakko oli lähteä ja se oli yks mun elämän vaikeimmista hetkistä. Kyyneleistä ei tullu loppua ku piti sanoa heipat kavereille ja perheelle, kaikille niin rakkaille ihmisille jota ei näkis enää pitkään aikaan. Olis ollu helpompaa jättää noi hetket elämättä.

Voisin kertoa vielä mitä kahtena vikana päivänä Australiassa tapahtu. Torstai-iltana käytiin kattomas Eclipse leffassa ja oli kyllä paras Twilight-sarjasta tähän mennessä. :) Perjantaina sit jätettiin koulu väliin ja mentiin Rosien kaa ajelulle Scotts Headiin, kattomaan paikkoja viimesen kerran. Meri oli ihan tyyni mitä en oo koskaan ennen nähny täällä Australiassa. Koko päivä sit järjestettiin paikkoja koska illalla oli mun 18-vuotis synttäribileet meillä! :) Kavereista kutsuin kaikki läheisimmät ja meitä oli siellä joku päälle 10. Oli aivan ihana ilta ja onnistuneet bileet jotka päätty sit parhaalla mahollisella tavalla.. :)

Sitten lauantaina 3.7. täytin virallisesti 18. Aamulla ku herättiin ni mentiin Mäkkäriin aamupalalle vikaa kertaa ja sain lahjan Rosielta, se oli tehny leikekirjan mun koko vuodesta. Ihanin lahja ikinä.. Itkin ja nauroin ku kattelin kuvia ja kaikkea mitä ne oli kirjottanu, täynnä ihania muistoja ja hetkiä joita en ikinä unohda.. Mentii sitte leffaa kattomaa Toy Story 3 sen jälkee ja siitäki tykkäsin paljon :) Kotona sit Rachel ja Leisel anto mulle lahjan, Nina Riccin Nina-hajuveden jota halusin pitkään :) Siihenki lahjaan liitty paljon itkua ja naurua.. Aika alko loppumaan ja vasta tajusin miten tärkeitä nää ihmiset mulle on.
Illalla oli sit mun birthday dinner Nambuccan RSL-clubilla. Meille oli varattu pitkä pöytä ja paikalle tuli hirveesti mun kavereita, kaikki sinne mua varten. Sain lisää lahjoja ja kortteja ja paljon pitkiä halauksia ku lopulta piti sanoa hyvästit. :( En mä voinu vielä tajuta että näitä ihmisä ei oikeesti näkis pitkään aikaan, tuntu ihan oudolta.. :( Illan päätteeks meille tuli viel paljon porukkaa mun farewell bileisiin, oli tosi kivaa ja näin ihmisiä joita en ollu vähää aikaa nähny. Viimenen yö Australiassa oli jotain ihan uskomatonta. Toivon että sen vois elää vielä uudelleen.

Aamulla oli sit lähtö. Pakkasin viimesetki kamat autoon ja mua lähettiin heittämään Coffs Harbourin lentokentälle. Kentälle tuli mun hostäiti Eleonora, kaverit Leisel ja Rachel, counsellorit Kay, Ron, James ja Diana plus rotaryt Len ja Steve. Aattelin että aika hyvin tää lähtö menee siihen asti ku piti kävellä turvatarkastuksista sisään.. Huusin kaikille vikan kerran goodbye ja purskahdin itkuun.. Eikä sille tullu loppua :( Leisel ja Rachel itki ja vilkutti mulle lasin läpi, se oli maailman hirvein hetki :( Tuntu niin hirveeltä, mä en kestäny sitä.. Sydneyn kentällä sain viestejä niin monelta kaverilta ja ne viestit sai mut itkemään, enkä ees pystyny vastaamaan ku ei ollu credittiä.. Vielä Singaporen kentällä luin facebookissa tulleita viestejä ja mietin että voi ku vois ottaa vaan lennon takasin Sydneyyn.. Mutta ei voinu. Matkalla oli 6 muuta suomalaista jonka kanssa lennettiin vuosi sitten Australiaan: siinä me taas oltiin. Vuosi sitten oltiin kaikki matkalla kohti tuntematonta, ja nyt me kaikki jouduttiin jättämään uudet elämät taaksemme. Mutta tehtiin se yhdessä. Kiitos kaikille tytöille, oli niin paljon helpompi lähteä teidän kanssa. Toivottavasti mekin nähdään pian. :)

Kiitos paljon kaikille tän blogin lukijoille kun ootte jaksanu seurata mun vaihtovuotta ja kommentoida ja kysellä multa kaikkea. Toivottavasti tästä on ollu apua jollekin vaihtariksi aikovalle ja ainakin uskon antaneeni hyvän kuvan Australiasta ja vaihtovuodesta yleensäkin. :) Näihin sanoihin päättyy Life Down Under, mutta vaan blogin osalta, Australiaan mä lähden vielä takasin. Mahdollisimman pian.

I'll be back.

viimeinen koulupäivä

Tänään oli sit vika koulupäivä Australiassa. Vika päivä Nambucca Heads Highissa. Eikä tunnu siltä yhtään. Tää päivä oli jotain ihan uskomatonta: ihmisiä tuli halaa ja sanoo hyvästejä, year 12 oli järjestäny mulle juhlat meiän common roomissa, hyvästelin kaikki mun opettajat ja jaoin varmaan sata käyntikorttia pois. Halasin kaikkia mun luokkalaisia sillä fiiliksellä et bye, see ya on Monday.. Mut en mä oo täällä enää maanantaina. Mä oon sillon jo kotona.

Kaikki asiat näyttää järjestyvän ku ihmeen kaupalla. Mun parhaimmat kaverit on huomenna tulos telttailemaan meiän caravan parkiin, lauantaina mulle on järjestetty birthday dinner RSL-klubilla jonne on tulos hirveesti ihmisiä ja lauantaiaamuna mennää kavereitten kans mäkkäriin vikan kerran aamupalalle, sen jälkeen leffaan kattoo Toy Story 3. Nää viimeset päivät vaikuttaa ihan uskomattomilta, mä vaan tajuun miten ihania ystäviä mulla on täällä ja miten kamalaa on että mun pitää lähteä ja sanoa niille hyvästit. En mä halua vielä. :(

Tänään illalla on ohjelmassa Twilightin uusin leffa elokuvissa, Eclipse. Sinne menossa viiden kaverin kanssa. :) Ja illalla pitäs sit saada pakattua loppuun.. Tuntuu että aika loppuu kesken!

Unohdin melkeen mainita että paikallinen travel agent ja samalla myös rotary Lauris oli hommannu mulle viis lisäkiloa jokaselle lennolle ilmaseksi! Eli saan viedä Suomeen 25 kiloa matkalaukussa, nyt on sit kaikki stressi poissa tosta! Ihmeellistä että asiat vaan järjestyy näin.

Mä en tiedä miten kestän sen että pitää lähteä täältä mutta siinä taas yks iso haaste josta pitää vaan päästä yli.

Nähdään maanantaina.

pakkausta ja hyvästejä

Nyt on sitten suurinpiirtein kaikki kamat pakattu ja painoa matkalaukulla 25 kiloa.. Saa nähä miten käy ton kanssa jos joudun jotain maksamaan.. Mutta käsimatkatavaroissakin on monta kiloa ylipainoa, oon kyllä pulassa jos joku keksii ne punnita. Luotan siihen että kaikki menee hyvin.

Eilen oli Rotaryn Farewell Night mulle. Pidin esitelmän mun vuodesta ja safarista ja meni tosi hyvin, kaikki kehu ja sano että oon parantunu hirveesti puhumisessa sitten viime esitelmän. :) Ei ees jännittäny paljoo ja selvisin ilman muistiinpanoja! Ilta oli tosi kiva, näin mun kolmannen perheen hostveljen Jeremyn taas, ei tunnu ollenkaan siltä että siitä on jo 2 kuukautta kun niiden perheestä lähdin.. Juteltiin vaik miten pitkää ja sit niitten piti lähtee. Puhuin myös puhelimes tytön kaa joka sai tiedon että lähtee ens vuonna Japaniin vaihtoon, se lähtee Nambuccan klubin kautta ja mut laitettiin juttelemaan sille. Ruokaa oli paljon ja sain myös muutaman synttärilahjan + ihanan synttärikakun, chocolate mud cake. :) Oli kiva ilta mutta myös paljon kyyneliä ja vaikeita hyvästejä.

Mulla on nyt enää 4 päivää jäljellä täällä, ja kolme vikaa päivää varmaan aika kiireisiä, en oo vielä ihan varma että mitä oon tekemässä mutta huomenna ainakin mennää kattoo uusin Twilight-elokuva Eclipse kavereiden kans. Lauantaina onki sit mun 18-vuotissynttärit ja ollaan vissiin menossa RSL:lle kavereiden kanssa. :) En mä vielä muuta tiedä mutta kirjottelen näistä sitten myöhemmin.

Vuosi aika lailla kortilla.

lähtö tällä viikolla

Noniin, viikonloppu oli ja meni ja nyt on sitten se aika vaihtovuodesta kun voi sanoa että kotiin ollaan lähdössä tällä viikolla. Uskomatonta, se on niin pian eikä sitä vieläkään tajua. Sunnuntaiaamuna on siis lähtö ja pakkaukset oon suunnitellu hoitavani kuntoon torstaihin mennessä, kun siitä lähtien on sitten jo sen verran kiirettä että en halua stressata pakkaamisesta enää silloin. Kolmessa päivässä pitäs siis kaikki kamat järjestää laukkuihin, onnistuukohan? Kyllä varmasti. Ihan hassua että mä oon oikeesti tulossa kotiin. Tuntuu oudolta kun ei oo siellä vuoteen ollut, mutta eiköhän siihen totu ajan kanssa. Katsotaan miten menee sitten..

Viikonloppu meni tosi nopeesti ohi kun oli tekemistä. Perjantai-ilta vietettiin kahestaan Leiselin kanssa kun muut lähti clubbailemaan Coffs Harbouriin ja me molemmat alaikäsinä ei tietenkään voitu mennä. Mentiin sitten RSL-klubille dinnerille ja söin siellä ekaa kertaa thai-ruokaa, aivan ihanaa.. Lauantaina illalla oli sitten mun kaverin Tahneen 18-vuotisjuhlat ja niille oli varattu RSL:ltä koko alakerta käyttöön ja siellä oli baaritiski, musiikkia ja varmaan sata ihmistä, lukuunottaen Tahneen perhe ja sukulaisia. Tahnee sai tosi paljon lahjoja, mä annoin sille Cheers for 18 years -shottilasin ja I<3FINLAND -Suomi-poropehmolelun. Kavereiden yhteislahja Tahneelle oli skydiving: se pääsee hyppäämään lentokoneesta! Ihan uskomatonta, mä haluan kanssa tehä ton joku päivä. Juhlat oli tosi onnistuneet ja tuli nähtyä kavereita joita ei oo nähny vähään aikaan. Minä, Jordan ja Rosie mentiin sit lopulta Rosielle yöks.

Sunnuntaina aamulla kun herättiin niin hurautettiin Mäkkäriin aamupalalle. Aamupalan jälkeen menin kotiin ja siitä pian mun counsellorin kanssa kattomaan elokuviin Shrek - Forever After ja oli kyllä ihana leffa! En olis uskonu että tuo olis ollu noin hyvä. :) Oon nähny aikasemmista leffoista ainoastaan ekan osan joskus Stellan synttäreillä ala-asteella ja siitä on pieni ikuisuus mutta ei haitannu, leffan tajus silti aivan täysin. :)

Nyt on sit taas maanantai ja vika viikko Nambucca Heads High Schoolissa. Onpa kyllä hassu ajatus..

taas yhdet hyvästit

Nyt on sitten taas perjantai, toiseksi viimeistä kertaa täällä Australian maalla.. Viikko on menny nopeesti ohi ja viimeksihän mä kirjottelin tiistaipäivänä. Illallahan oli viimenen Rotary-kokous ja sinne saapu yks Nambuccassa asuva suomalainen mies Pekka sanomaan mulle hyvästit, ei ollu mikään kauheen mukava yllätys.. Pekka on yksi n. 15 suomalaisesta täällä Nambuccassa ja ex-rotary, viimeksi nähtiin mun ekalla viikolla Australiassa. Ei oltu siis nähty vähään aikaan ja ensimmäinen kommentti Pekalta oli 'oh gosh, they've fed you well'. Tuli tosi kurja olo, ei kukaan tommosta täällä sanois ääneen ja emmä nyt oikeesti niin paljoo oo voinu lihoa että sen pystyy noin hyvin näkemään.. Asiaa ei parantanu yhtää se että mul oli siin jälkiruoka edessä ja tuntu pahalta syödä se tommosen kommentin jälkeen. Ajattelin että kuulinkohan mä ees oikein! Mut sit Pekka esitteli itsensä ja mainitsi vielä uudestaan että 'Sini's put some more weight on'. Kiitti paljon. Muuten oli iha normaali kokous, ja ens tiistainahan on sitten mun farewell ilta. Ei tiistaista sen enempää.

Eilen torstaina lähin sitte mun ekan hostisän mukana Coffs Harbouriin shoppailemaan koko päiväks kouluun menemisen sijaan. Tarkotus oli korjata mun simkortti mut Len oli kokouksessa jossain ni mulla oli siinä sit neljä tuntia aikaa shoppailla. Simkortin sain korjatuksi, onneksi. :) Koitti ne eka mua huijata että siitä pitäs 40 dollaria maksaa, varmaan sen takia ku kuulostin ulkomaalaiselta. Mutta ei menny läpi ja ilmasekshan mä sen sain! Ihanaa kun puhelin toimii taas. :) Ostin mä sit lisää tuliaisiakin, voi jos ne vielä mahtuis matkalaukkuun.. Oli kiva päivä!

Eilen illalla menin sit Bellingenin rotaryklubin Changeoveriin, tää oliki mulle jo kolmas samanlainen ilta. Tuolla oli sit tanskalainen tyttö Vigga joka asuu Bellingenissä, istuttiin siellä yhessä. Mut sit kokouksen jälkeen :( Mun australian 'isoäiti' Norma kerto että se lähtee viikoksi pois joten me ei ehitä nähä enää ennen mun lähtöä :( Se anto mulle viel synttärilahjan näin etukäteen ja en mä sit voinu enää mitään, itkin vaan.. Halasin Normaa ja en halunnu ikinä lähteä, se oli ihan kamalaa. Itkin koko matkan kotiin ja vieläki on kurja olo.. Millasta se on sit viikon päästä jos yhdelle ihmiselle hyvästejen sanominen on näin vaikeeta?

Hyvät viikonloput kaikille sinne! Mulla alkaa täällä lähtöjärjestelyt kohta käyntiin..

the last rotary meeting

Tänään illalla on vika rotarykokous. Ihan hassua kun niitä on koko vuoden ollut, joka tiistai-iltana, ja sitten yhtäkkiä nyt oonki menossa sinne viimestä kertaa. Ens viikon tiistaina on mun rotaryläksiäiset joten sitä ei voi laskea kokoukseksi. Eli se vika on jo tänään.

Eilen oli ihan mahtava ilta, menin Woolgoolgan klubin changeover iltaan eli niiden presidentinvaihdostapahtumaan kun mun 'isovanhemmat' Garry ja Norma oli siellä tuuraamassa District Governonia. Siellä oli sit toinenki vaihtari: Laura Saksasta joten nähtiin vielä kerran :) Lauran lisäksi meiän pöydäs istu Ryan ja Jess, viime vuonna vaihdossa olleet woolgoolgalaiset ja Lauran hostsisko. Oli ihan tosi kiva ilta ja hyvää ruokaa, yks parhaista rotaryjutuista ikinä! :)

Mulla on nyt vähän väliä sellanen fiilis että ei oo totta, kohta mä oon kotona.. Mielessä se on mutta en mä sitä vielä tajua! 12 päivää jäljellä. Ja huomenna alkaa 10 päivän lähtölaskenta synttäreihin.. Mä täytän kohta 18. Ei sitä voi uskoa..

the second last monday

Uusi viikko taas ja aika päivittää blogia, viime viikon tapahtumat on vielä kertomatta. Tänään onkin sitten toiseksi viimenen maanantai Australiassa mikä on ihan hassua, ja tää viikko on myös tokavika kouluviikko. Vielä en oo oikeen tajunnu että 13 päivän päästä täältä lähdetään, kai se fiilis sit tulee ku mennään lähemmäs kohti lähtöä. Tällä hetkellä ei vielä tunnu miltään.

Viime viikosta nyt jotain.. Tiistaina oli tokavika Rotary-kokous RSL:llä, ja tällä kertaa vähän erilainen koska oli time for Changeover, meiän presidentti vaihdettiin ja enemmän porukkaa oli paikalla ku yleensä, myös muista klubeista. Mun District counsellorit James & Diana Christian oli myös paikalla ja kerto että tulee hyvästelemään mut lentokentälle sit ku lähden.

Keskiviikkona mentiin kavereiden kaa Nambuccan RSL-klubille syömään ja kattomaan State of Origin-peliä, New South Wales pelas siis rugbya Queenslandia vastaan, ja jälleen kerran hävittiin. Eipä haitannu, oli kiva ilta, ja mentiin yöks Rachelille sen jälkee.

Torstaina oli People to People -ilta Nambuccan Surf Clubilla. Vaihtoryhmä Amerikasta matkusti alaspäin Australian rannikkoa, Cairnsista Sydneyyn ja viipy pari yötä täällä Nambuccassa ja perheet hostas 13-18 vuotiaita oppilaita ja muutamia opettajia. Mä pidin pienen puheen niille ja vietin illan niiden kanssa, sain tosi monia kysymyksiä ja ihmiset tuli juttelemaan mulle, oli ihan hassua kuulla puhuttavan jenkkiaksenttia.. Yks poika halus mun kanssa kuvan. :D Kay ja Ron hostas yhtä opettajaa joka oli kuulemma koko kotiinmatkan vaan kehunu mua ja sanonu moneen kertaan kuinka attractive ja confident young girl I am ja kuinka mun englanti on niin selkeetä ja hyvää, ja mul on kuulemma myös aussiaksentti! Hah :p

Perjantaina mentiin sit Emman 17-vuotissynttäreille. Siel oli aika lailla porukkaa ja oli ihan kiva ilta. :) Sen jälkee sit mentii muutamien ihmisten kaa Rachelille yöks.. Eikä kovin montaa tuntia nukuttu. Mul oli viel aamulla mukava kello 8 herätys..

Lauantaina menin sit shoppailee mun counsellorin Kayn kanssa. Syötiin aamupalaa townissa leipomossa, menin kehittää mun Great Barrier Diving -underwater kuvat jotka oli tosi hienoja, käytin mun 50 dollarin lahjakortin korukauppaan ja ostin ihanan sormuksen.. Sen jälkeen suunnattiin Coffs Harbouriin ja sieltä löyty vaikka mitä. Ihan kaikki mitä halusinki! Sain ostettuu tuliaisia kavereille ja perheelle, olin niin ilonen koska olin stressannu tosta niin kauan että onko mulla enää aikaa mennä shoppailemaan ja löydänkö edes mitään.. Mutta löysin! Käytiin sit Subways lounaalla ja oli iha tosi surullinen olo, aattelin et tää on yks vikoja kertoja ku nään Kayta. :( Se on yks ihanimmista ihmisistä jonka oon täällä tavannu ja luulen että sitä tulee kaikkein eniten ikävä kaikista ihmisistä täällä Nambuccassa..

Eilen sunnuntaina Thysin äiti kutsu meiät sen yllätys 18-v barbequejuhlille. Siel oli parhaimpia kavereita ja sukulaisia ja perhetuttuja, oli tosi kiva päivä. Syötiin paljon.. Mulla on niin paljon ihania reseptejä ja ruokaideoita tuoda sinne Suomeen!

Nyt oon sitten taas koulussa ja niinku sanoin, 13 päivää jäljellä tääl Ausseissa. Mun australialainen simkortti vaan lopetti toimimisen eilen, mulla on siis prepaid liittymä ja oli lähemmäs 300 dollaria credittiä, jolla oli tarkotus soittaa hyvästit kaikille mun parhaille kavereille sun muille.. Nyt ei sit voi käyttää enää puhelinta mut ei voi mitää. :(

Lähtö lähenee.. Kohta mä oon jo kotona. Ihan hassua.